Noo, miltäs tuntuu olla nyt eläkkeellä? Kysymys on esitetty minulle jo monen monta kertaa ja vastaus on lähes sama, kun kun kysytään ¨Mitä kuuluu?¨ No, ihan hyvää kuuluu ja eläkkeellä on mukava olla – näin 3 viikon kokemuksella.
Eihän se elämä heti toiseksi muutu, ja vaikka kysymys esitetäänkin lähinnä kuriositeettina ja keskustelun avauksena, siihen on jotain vastattava. Sopeutumisvaiheessahan tässä ollaan vielä pitkään, ja muutoksen kokee jokainen aikanaan ja omalla tavallaan. Minullakin on vanhat työasiat mielessä ja joinakin varhaisina aamuina on pitänyt ihan oikeasti muistuttaa itselle, että töihin ei lähdetä, se aika on nyt ohi.
Mutta mikä on siis oikeasti jo muuttunut? Mitä vastata kyselijälle?
Oikeastaan vain itsestään selvyyksiä: olen vapaalla lähes koko ajan. Lähes siksi, että minulla on pieni sivutyö, joka työllistää minua epäsäännöllisesti muutaman tunnin päivässä tai viikossa - ajankohdasta riippuen. Työn teen etänä kotoa, ja silloin tällöin osallistun tiimipalaveriin.
Aamut ovat pitkiä ja rauhallisia, koska nyt on aikaa lukea sanomalehti jos toinenkin jo aamiaista syödessä. Diginä tottakai - paperilehti tulee taloon vain viikonloppuisin.
Kauppaan/uimahalliin/elokuviin/ harrastuksiin voi lähteä aamu- tai iltapäivällä, eikä työpäivän jälkeen, ja pysytään siten poissa työssäkäyvien jaloista ruuhka-aikoina :-). Toisaalta voi myös maata sohvalla vaikka koko päivän tekemättä mitään, mutta toivottavasti tästä ei tule tapa.
Työpaikan lounasravintolan palvelut maittavine salaatti -, keitto-, pää- ja jälkiruokineen eivät ole enää tarjolla, vaan ruoka pitää päiväaikaankin väsätä itse. Toki voin käydä edelleen halutessani myös ulkona syömässä, mutta ei se jokapäiväistä herkkua enää ole. Menneen viikon aikana olen ehtinyt tavata tyttäreni ja ystäväni lounaan merkeissä, tulevalle viikolle ei tapaamisia ole vielä ilmaantunut.
Parisuhdeaika lisääntyi rutkasti, kun olemme molemmat eläkeläisiä. Joillekin pareille tämä on positiivista, toisille pareille ei. Meille ekstrovertti-introvertti pariskunnalle tämä on molemmin puolin uuden oppimista. Molempien rutiinit kun menevät ainakin joltain osin uusiksi.
Rahaa tulee pankkitilille vähemmän eläkkeen muodossa. Omaa kulutusta pitää miettiä uudelleen, eli sopeutumista ja kulujen sopeuttamista pienempiin tuloihin tarvitaan. Olenkin tämän kuukauden pitänyt kirjaa sekä omista, että yhteisistä menoistamme saadakseni paremman kuvan siitä, onko kukkaron nyörejä kiristettävä vai pärjätäänkö näin. Ylimääräisiä kuluja tälle kuukaudelle on ollut, ja osaan olen varautunut säästämällä. Myös tuo pieni palkkatyö antaa liikkumisvaraa näin aluksi.
Matkustaminen on nyt mahdollista myös ex-tempore meiningillä. Tämä on näistä muutoksista minulle se mieluisin ja tärkein. Ei enää odottelua vaan passi ja hammasharja meiningillä reppu selkään ja menoksi, jos siltä tuntuu. Tällä viikolla reissattiin Tallinnaan. Keilailun ja kaupunkikävelyn ohessa tutustuin kolmeen itselleni uuteen ravintolaan https://www.pierre.ee/, http://www.mannalaroosa.com/front.html ja https://www.levier.ee/ . Kahvittelu, drinksu ja päivällinen niissä oli yllättävänkin maittava kokemus, suosittelen kokeilemaan. Tallinnan kahvilatarjonta on monipuolista ja herkullista, sisustukseltaankin persoonallisia kahviloita ja ravintoloita on paljon. Pääkaupunkiseudulla asuvana sinne piipahtaminenkin on helppoa ja nopeaa, ja toistaiseksi myös edullista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti