Risukasoja, joita ei syksyllä ehditty polttaa tai hävittämään hakettimella joko sateen tai muiden syiden takia (syksyllä alkaa laiskottamaan kummasti kun mökkikausi on lopuillaan), siirretään juhannukseksi rakennettavaan kokkoon. Pienet nurmikkoalueet haravoidaan ja perataan risuista ja esiin tulleista kivistä, jotta ne muutaman viikon päästä voi ajaa ruohonleikkurilla alas, että mahdollisen käärmeen (noin 1-2 havaintoa per kesä) näkee selvemmin ja punkkeja olisi toivottavasti vähemmän pihapiirissä. Saaressa on valkohäntäkauriita, jotka vierailevat pihassa tämän tästä, joten punkkivapaata aluetta tuskin on.
Vähäiset kukka/pensasistutukset saavat tietysti uutta multaa ja tarvittaessa myös vettä. Kukka-amppelit pitää hankkia ja nostaa paikalleen pörriäisten ja mökkiläisten iloksi. Ampiaisenpesät huidotaan vääristä paikoista (kuten huusin sisältä tai mökin ulko-oven yläpuolelta) pois. Ja kun väsyttää, istutaan alas terassille ja katsellaan, mikä linnunpönttö on saanut uudet asukkaat tai missä on asuntonäyttö vasta menossa. Uusi pönttö pitää nostaa puuhun - mutta mihin puuhun...
Ja sitten erikseen on mökin siivous/pesu ja muut ylläpitohommat.
Laiska töitänsä luettelee, joten se siitä. Jokainen päivä tehdään jotain. Ja jossain vaiheessa vaan nautitaan hiljaisuudesta, uimisesta ja saunomisesta ja grillauksesta ja pidetään sadetta kirja kädessä mökin sisällä. Vanhan(t) mökin omistajat kyllä tietävät mistä on kyse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti